Rakkaudesta lajiin

"Äiti,eihän sua kukaan pakota juoksemaan" totesi 8 vee kun mainitsin että pitää lähteä juoksemaan. Selitin että juu ei, eihän mua kukaan muu kuin minä itse määrää lähtemään vaan kun jotain on päättänyt, päätös pitää. Tuli sitten taivaalta auringon säteitä tai rämmäleitä. Tänään tuli jälkimmäisiä, ainakin melkein..

Mä olen jo pidemmän aika ohjelmoinut Asicsin juoksuohjelman määrittämään viikoittaisia juoksulenkkejä. Tämän jääkauden aikana olen lähinnä noudattanut ohjelmasta lenkkien määriä ja pituuksia. Tänään muistelin, että ohjelmassa olisi ollut 13,5km vaan väärin muistin: 18km ilmoitti sähköpostipaimen, joten meni reittisuunnitelma uusiksi. Päätin kokeilla vaihteeksi Apple Musicista jotakin valmista soittolistaa, omat tekeleet kun alkaa tunnistaa jo liiankin hyvin.

Keli ei tosiaankaan ollut mikään mahtavin, vettä tuli melkein koko matkan. Lähdin uhkarohkeasti kokeilemaan vähän uusia reittejä ja lopulta ei ollut enää mitään hajua missä olin 😧 Onneksi pk-seudulla kulkijaa tuetaan erilaisin suuntaviitoin, joten helpoitus oli suuri kun sininen viitta osoitti Pitkäkoski 2,5km. En sitten koskaan sinne saakka löytänyt, tyttären jumppapaikan paikallistettuani lähdin suuntaamaan tuttua tietä kohti Pirkkolaa.

Lenkki itsessään kulki varsin hyvin. Olisin jaksanut varmaan pidemmänkin reitin ellei aamupalaksi vedetyt kaksi kahvimukia ja  smoothie olisi ruvenneet puskemaan pihalle 🙈 Vauhti oli loppujen lopuksi varsin kelvollinen eikä sääkään haitannut kun taivalsin pitkin teiden varsia ja metsää. Uudet kuulokkeet ilmoittivat akun hyytymisestä reilun puolen matkan jälkeen joten sain jopa olla ihan vaan omien ajatusteni kanssa.

Itsellä usein lähteminen on se vaikein osa, kun keli ei mairittele ulkoilemaan. Kun ulos pääsee on sää toisarvoista. Se fiilis, mikä lenkin jälkeen tulee on ihan mahtava. Ja tuleepahan ulkoiltua, säällä kun säällä.

Ens viikko onkin koululaisella ja eskarilaisella lomaa, meilläkin siipan kanssa erilainen viikko edessä kun lapset suuntaavat mummiukkilaan. Jääkaappi säilynee nykyisen kaltaisena kun ei tarvitse ainaista ruokarumbaa viikkoon pyörittää. On se luksusta että on isovanhemmat 😍