keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Vauhtia, vauhtia

Sus siunakkoon kun  pukkasi sitten koko kevään kestäneen taudittoman kauden päätteeksi juuri ennen lomia meikäläiselle angiina! Että sellainen lastentauti nyt sitten vaihteeksi.. En kyllä muista koskaan ennen moista sairastaneeni, ainakaan tällaisella tautikirjolla, mutta oppia ikä kaikki. Suosittelen lämpimästi, että jos viidettä päivää kurkkuun sattuu ja ääni on kuin pubiruusulla (etkä moisessa ole viihtynyt) vierailemaan valkotakkisen pakeilla. Voi mennä ennenkin, mä vihdoin 5 päivän jälkeen tajusin, että nyt on tosi kyseessä. Sain penisilliinikuurin ja saigonia (=määräyksen suunnata kotiin lepäämään ympäröiviä kansalaisia tartuttamasta). Day 2 menossa ja heti helpottaa. Kun vaan päänsärky ja ylenpalttinen vetämätön olo vielä häipyisivät..

No enivei, en tätä stooria tänne tullut raapustelemaan vaan kertomaan muutamia vinkkejä, millä itse olen onnistunut omaan juoksuvauhtiini vaikuttamaan. Vinkit eivät ole omiani, suurimman osan ole onnekkaasti saanut pian ex-työkaveriltani (kulkee nimellä peetee) joten laitetaanhan sitten hyvä kiertämään.

Numero 1: VETOTREENIT

Juu, ei ole kivoja nämä, mutta voin vannoa että näiden avulla vauhti kiihtyy. Varmasti. Myös minä onnistuin, onnistut varmasti sinäkin. Itse olen noudattanut yllä mainitulta kollegalta saatua 5x5000 m lyhyillä palautuksilla ohjetta, mulla nuo lyhyet palautukset ovat joko olleet kentällä 400 m tai metsässä noin 1,5 min. Täällä tautivuoteella kärvistellessä oon hamstrannut uusia lehtiä (yksi tosin tipahti ihan postiluukusta) ja uusimmasta KuntoPlussasta löysin tällaisen version:


Vaikuttaa mainiolta ohjeelta, jota voi siis soveltaa oman vauhdin mukaiseksi. Tuossa ei moista mainita mutta voisi myös kokeilla yhdistää noita kahta versiota, eli 1000 m + 2-3 min palautus + 500 m + 1-1,5 min palautus ja sitten toistaa samaa muutaman kerran.

Itse ainakin olen huomannut, että näissäkin vaihtelu on parasta ettei tule tympääntymistä. Ensin ajattelin, etten missään nimessä mene kentälle mutta siellä kierrosten ja matkan laskeminen on huomattavasti helpompaa kun poukkoilevan gps-signaalin kanssa temppuilu. Että suosittelen urheilukenttää tai jotakin selkeää esim. 500 m koirapuiston/muun puiston ympäri menevää reittiä.

Vinkki 2: LIHASKUNTO

Ajoin pari kesää sitten itseni suohon tikkaamalla vain lenkkejä enkä tehnyt mitään muuta. Juoksin vaan ja ainoastaan. Rasitusvamma (tai no monikossa) ajoi fyssarin pakeille ja sieltä saaduilla vinkeillä olen sittemmin raivannut 1-2 kertaa viikossa aikaa lihaskunnon ylläpitoon.

En itse käy millään salilla, kotiin olen hommannut riittävät välineet joilla tulen toimeen. Mun setti on askeettisuudessaan seuraava: joogamatto, 2 kahvakuulaa (7,5kg ja 10 kg), 3 kilon käsipainot, vastuskuminauha, jumppapallo sekä tasapainotyyny. Itse teen aika paljon harjoitteita omalla kehonpainolla, edellä mainittujen oheen.

Ohjelmia pyrin varioimaan säännöllisesti jottei tule kyllästymistä. Hyviä ohjeita olen saanut ostelemistani lehdistä ja kun niitä kuukauden välein aina tulee uusia niin samalla voi päivittää ohjelman. Uusimat versiot Fit-lehdestä ja MeNaiset sportista sain vasta tänään, eli mitään suoraa vinkkiä ei ole tässä jakaa.


Juoksuvinkkejä tuolta KuntoPlussasta ehdin lukea ja ainakin puoleen väliin mennessä olin saanut tuon yllä mainitun intervallivinkin taskuuni.

Vinkki 3. MONIPUOLISUUS

Siinä missä jo edellisessä vinkissä mainitsin ettei kannata pelkästään juosta vaan lihaskunto on myös tärkeää, muut lajit kannattaa ainakin silloin tällöin muistaa ottaa mukaan repertuaariin. Pari kesää sitten tikatessani lenkkejä kadotin kipinän juoksemiseen. Silloin tauko teki tehtävänsä ja nyt olen jättänyt suorittamisen sikseen ja yrittänyt tehdä muutakin kun vain juosta.

Pyöräily kuuluu mulla päivittäiseen ohjelmistoon, kiitos lyhyen työmatkan (6,5 km). Pyörällä tulee eri tavalla rasitusta jaloille ja ainakin itse olen todennut pyöräilyn olevan hyvö keino palautua myös esimerkiksi rankan kisan jälkeen.

Jos vaan tässä lähellä olisi tarjolla niin varmaan menisin kokeilemaan cross fit-tuntia. Juoksukaverini on moiseen hurahtanut ja sen verran silmät säihkyen treeneistä kertoi, että voisin mieluusti käydä kokeilemassa. Pitänee pitää silmät auki jos jonekin pääsisi lajia kokeilumielessä tsekkaamaan.

Monipuolisuuden alle voi laittaa myös vaihtelevat vauhdit lenkeissä. Itselle mukavaa vaihtelua tuo lenkkeily kaverin/kavereiden kanssa. Tällöin tulee väkisinkin hidastettua vauhtia kun samalla vaihtaa kuulumisia.

Loppuun vielä fiiliskuva. Meikäläinen on kaveripiirissä tunnettu siitä, että kisan jälkeen pitää olla korvapuustia maalissa tarjolla. Vuoden vaihteessa siirryin oireilevan vatsan myötä gluteenittomalle ruokavaliolle ja siitä lähtien olen tätä kanelipullahimoani torpannut kolmen kaverin korvapuustijäätelöllä. Mutta mutta, nyt löytyi ohje, minkä avulla sain leipastua gluteenittoman version tuosta ihanasta herkusta. Ulkonäkö ei ole se kaikkein hurmaavin, mutta ah, se maku :-)


Mikäli ohje kiinnostaa, löytyy se täältä. Meillä ei raesokeria kaapista löytynyt mutta pähkinärouhe ajoi saman asian.

Näiden vinkkien kera toivottelen tässä kaikille samalla hyvää juhannusta. Toivon mukaan yöttömät yöt vievät taudinrippeet mennessään ja ensi viikolle (viimeinen viikko ennen lomaa) saisi taas urheilua kalenteriin. Hoppas så!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti